Raija Pyöli kertoi elämänsä vaiheista ”Karjalan kieli eläy. Raija Pyöli 80 vuotta” -seminaarissa karjalan kielen päivänä 27.11.2025. Seminaarin yhteydessä Karjalan Sivistysseura myönsi hänelle Virtaranta-mitalin. Kuva: Katri Kovasiipi
Tänä vuonna karjalan kielen viikkoa vietettiin Suomessa jo kuudetta kertaa.
Itä-Suomen yliopiston ja Karjalan Sivistysseuran koordinoiman kieliviikon 24.11.–30.11.2025 juhlinta huipentui karjalan kielen päivään torstaina 27.11., jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa kokoonnuttiin ”Karjalan kieli eläy. Raija Pyöli 80 vuotta” -seminaariin.
Lukuisien kiinnostavien puheenvuorojen ja huomionosoitusten lisäksi Raija Pyölille myönnettiin Helmi ja Pertti Virtarannan mukaan nimetty Virtaranta-mitali.
Virtaranta-mitali on Karjalan Sivistysseuran myöntämä tunnustus arvokkaasta työstä karjalaisen kulttuurin ja perinteen vaalimisessa sekä karjalan kielen ylläpitämisessä ja edistämisessä. Karjalan Sivistysseura aloitti Virtaranta-mitalihankkeen jo 34 vuotta sitten, lokakuussa 1991.
Raija Pyöli on tehnyt suuren elämäntyön Suomessa puhuttavan livvinkarjalan kehittäjänä, ja hänen työnsä merkitys tunnetaan kieliyhteisössä hyvin. Hän on tehnyt livvinkarjalan kieliopin, suomi-karjala-sanakirjan (Ljudmila Markianovan kanssa) ja karjala-suomi-sanakirjan. Lisäksi hän on kirjoittanut Karjalan tasavallassa vaikuttaneen livvinkarjalan muamon, Ljudmila Markianovan elämäkerran Elostu suurempi ruado (KSS 2021).
Päivätyönsä kielten opettajana tehnyt Raija Pyöli väitteli tohtoriksi vuonna 1996. Vahva karjalainen identiteetti on Salmista evakkoon vuonna 1939 joutuneiden vanhempien perua.
Karjalan kielen päivänä, juhlaseminaarin yhteydessä, myös julkistettiin Raija Pyölin livvinkarjalaksi kääntämä metropoliitta Panteleimonin dekkari Kenbo olet, Jussi Randu? (alkuteos: Jussi Rannan tapaus, Myllylahti 2024).
Karjalan kieli eläy. Raija Pyöli 80 vuotta -seminaarin yllätysesiintyjä, Raija Pyölin poika Joonas Pyöli esitti Raijan livvinkarjalaksi kääntämiä lastenlauluja. Kuva: Katri Kovasiipi
Raija Pyöli tahtou passiboija, a ei tiijä, kui
Raija Pyöli juhlaseminaarinsa tunnelmissa karjalan kielen päivänä 27.11.2025. Kuva: Marja-Liisa Peltola
Ylen suuret passibot teile kaikile, ku näittö vaivua pruazniekkuseminuarua hommates. Jo iče ajatus järjestiä moine pruazniekku minuh näh yllätti keviäl, konzu ezmäi kuulin dielos – enhäi nikonzu ole moizes seminuaras olluh, vaigu Sada vuottu roindas -mustoseminuaras (Igor Vahroksen da Pertti Virtarannan)… Nygöi sain kuulta monii hyvii sanazii, niidy mustelen lopun igiä!
Programmu seminuaras oli monipuoline, toinah löydyi jogahizele midägi. Ylen tarbehellistu tieduo saimmo karjalan kielen tämän päivän tilandehes, erähät sanottih, što enzi kerdua suadih kuulta, kui hyvin paistah, nuoretgi. Suuri hämmästys ičelleni oli oman poijan Joonaksen pajo karjalakse – kuilienne maltettih pidiä peitos minuspäi moine pluanu?
Pajatimmo vie yhtes karjalakse Kahtel puolel rajua… Terväh meni aigu da piäzimmö koufein da erinomazien syömizien kimpuh; passibo Olgale da muamalleh Annile šipanniekois, ihan oldih kui kois pastetut da magiet.
Eeva-Kaisa [Linna] pideli ”rihmazet” por’atkas, hänelhäi on vuozien kogemus kaikenjyttymis pidolois. Hyviä mieldy andoi äijäl se, ku sain vastavuo monien tuttavienke, kudamii en ole nähnyh vuozih.
Kaikkie hyviä elokseh da valguo pimieh sygyzyh toivottajen
Raija
_____________________________________________
Lue myös Karjalan Heimon numerossa 7–8/2025 julkaistu, Eeva-Kaisa Linnan tekemä syntymäpäivähaastattelu ”Raija Pyöli 80 vuotta: Elämää karjalan kielen pauloissa”.
