Evakkoloin perillizet šmietitäh tuagieh heijän juurie, karjalazutta da karjalaista identitiettua. Mistä karjalazus syndyy, midä on olla karjalane? Olengo mie karjalane?
Tässä kirjutuksessa mie kačon karjalaista identitiettua pravoslaunoi-karjalazesta da karjalankielizestä nägökulmasta. Suomenkieliset da luterilazet evakot da heijän perillizet dai Suomen pohjais- da suvikarjalazet ollah tiettäväne karjalazet, hos en heistä tässä kirjutagi.
Karjalazen identitietan ainehie ollah karjalazet juuret, karjalan kieli, tabakulttuura da ritualat, yhtehizö da pravoslaunoi viero. Yhen elementan uubumine ei äijän vaikuta idintitietan prosessah, ga kun uziembi uubuu, se suattau panna šmiettimäh, jotta ongo kylläldi karjalane.
Identitietta on prosessa, kumbane muuttuu kogo aijan eloksen aloh. Sih vaikuttau eriluaduzet aziet ristikanzassa ičessäh, hänen tavustassa da ymbärissössä.
Ei ole nimidä tarkkua miäritelmiä siidä, ken on karjalane. Tavallizesti ristikanzalla, ken duumaiččou, jotta hiän on karjalane, on mitahto sije libo väli karjalazuoh, ezimerkiksi karjalazet vanhemmat, buabo, diedo, vastineh, kieli libo kulttuurassa eländä. Tärgiedä on, jotta ristikanza iče miärittäy hänen oman identitietan. Niken toine ei voi sidä miärittiä. Voibi olla samah aigah segä karjalane segä suomelane. Moni nygyaijan karjalane tundonougi, jotta hiän on i suomelane.
Äijä karjalaista pidi karjalazen identitietan peitossa voinan jälgeh. Sidä toičči huijustettihgi. Nygöin liijantengi nuoret tahotah näyttiä, jotta hyö ollah karjalazet, ylbietgi heijän juurista.
ANNA KANNINEN tutki hänen magistrantutkielmassa karjalazien, enimyölleh nuorien aiguhizien, identietiettua da sen syndymiztä. Hänen omasta identitiesta hiän sanou, jotta hos hiän tulou karjalazesta perehestä, kumbazessa karjalazus on nägyn moneh tabah, hänen on ollun jygie nähä hänen omua karjalazutta da perehen kulttuurua. Hiän arvelou, jotta sih on voinun vaikuttua toizien risrikanzoin mielet, ven’alazviha da viero. Hiän huijusti hänen omua tavustua da oppi kuvauduo toizien annettuloih rajoih. Karjalan kieleh hiän havačču vasta karjalaisaktivistoin annettuloin tiedoloin kautti, da se sai hänen šmiettimäh hänen identitiettua. Se sai hänen i ellendämäh hänen perehen kieldä, heijän sanoi. Tämä on ollun jären tuttavua evakkoloin perillizillä. Miun ei ole ozaksi tarvinnun huijustua miun juurie nikonza, hos kielen löyvin putilleh vasta aiguhizena.
Monella karjalazella karjalan kieli on tärgie vuitti identitiettua da se on buitto kuin hodu omih juurih. Kannizen tutkimuksessa pagizutettu:
… suuri vuitti identitiettua … ainos konza sidä piäzöy käyttämäh, tulou kuintahto kodihizembi olo da yhtehkuulujambi olo, jotta se on ylen pitäldi, se on rouno kuin oza identitiettua.
Moni karjalaisjuurine on dogadin vasta lässä aiguhizena, jotta karjalan kieli on olemassa, jotta koissa paistu kieli ei ollun suomie. Kannizen pagizutettu:
16-vuodizena mie dogadin, konza pagizin tuaton kera, hiän sano, jotta hänen tuaton, miun diedon muamonkieli ei ollun suomi, vain karjala. Se oli rouno kuin enzimäne kerda, konza mie maltoin duumaija, jotta karjala olis oma kieli, kun siidä ei ollun nikonza paistu nikussa. — Kuin mie buitto karjalazena en tiennyn tästä nimidä.— Se nossatti siidä rouno kuin toven identitiettakriizissan.
KARJALAN KIELDÄ ei olla opassettu lapsilla sentäh kun arveldih, jotta suomenkielizenä on kebiembi eliä. Kieli on nähty takkana da sidä ei ole pietty tärgienä nygy-yhtehiskunnassa. Se on tuonun mieleh omat atkalat kogemukset karjalankielizenä elämizestä, eigä niidä olla tahottu siirdiä tulijalla sugupolvella.
Nygözet nuoret ei ozaksi olla omaksuttu karjalan kieleh liittyjiä huigieda. Kieli da karjalazus ollah nygöin enämbi nägyvillä da ezimerkiksi sozialine medie auttau levittämäh tieduo karjalan kielestä da kulttuurasta. Kielen nägymine voi lizätä sen arvossusta.
Aktiivizet kielen käyttäjät käytetäh karjalua ezimerkiksi opassunnassa da ruavossa yliopissossa, sozializessa mediassa, pidoloissa dai jogapäiväzessä kontaktassa ystävien da tuttavien kera.
Karjalane kulttuura da perindehet ollah monella tärgiet, erähillä tärgiemmät kuin kieli. Omassa eloksessa kulttuura da perindehet näytäh muijen kessessä koin azeteksessa, kuin obrazačuput, käziruadoloissa, tavoissa da tabakulttuurassa. Perehkeskehizys da yhtehizöllizys ollah tärgiet.
Kannizen pagizutteluloissa toistu omah karjalazuoh liittyjä ebäuskozus, hos se nähtih tärgienä omalla identitietalla. Karjalazus nähtih samah aigah segä lähizeksi segä loittozeksi. Erähät karjalaisjuurizet ollah ebäuskozet da šmietitäh, ollahgo hyö kylläldi karjalazet. Hyö paissah, jotta hyö ollah toizen libo kolmannen polven karjalazet, puoliksi karjalazet libo ei täyvelleh karjalazet. Toičči i sanellah, jotta muamo, tuatto libo vastineh on karjalane, eigä korrosseta omua karjalazutta. Kannizen pagizutetut:
…miun identitietta yhelläh on, jotta mie olen buitto kuin karjalane, hos en sidä iče varzinazesti olegi, ga muga kuin toizessa polvessa…
Muga mie tunnen iččeni karjalazeksi, ga en onnakko muga puhtahasti karjalazeksi. Muga mie kuintahto tunnen, jotta mie olen karjalane ylen silleh vähä loittozesti, ga yhelläh.
Oma karjalane identitietta on muuttuja da häilyjä. Oma kogemus karjalazuosta suattau lujeta toizien karjalazien joukossa. Yhtehizö on tärgie karjalazuen tugi. Yhtehizössä voijah paissa karjalaksi, säilyttiä da kehittiä kulttuurua dai paissa yhtehizistä kogemuksista. Sugulazet, ystävät da karjazet järjessöt, ezimerkiksi Karjalazet nuoret Suomes, ollah tässä tärgiet.
TIEDONE IDENTITIETTA olla karjalane suau huolestumah karjalan kielen da kulttuuran tilasta da ruadamah sen kohendamiseksi. Monet opassutah karjalan kieleh, tahotah lizätä kielen nägyvyttä da sen käyttyö jogapäiväzessä eloksessa ezimerkiksi kirjuttamalla sozializeh medieh.
Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhissyksen paginanvedäjä Riina Lagerbom sanelou Helsingin Sanomat -kuuliittehessä, jotta nuoret tovessetah heijän karjalazutta opastumalla kieldä, tunnustumalla soba- da käziruadokulttuurah da syöndäperindeheh, luadimalla muuzikkua da pajattamalla dai opassumalla tanssiloi. Nuoret karjalazet taiduolijat pietäh yhtehisozutteluloi. Karjalazen rahvahansovan käyttyö da sobakulttuurua elvytetäh. Nuoret järjessetäh eriluaduzie pruazniekkoi, kuin kegripruazniekkoi, besodoi da brieguloi. On tärgie piässä käyttämäh kielen malttoloi. Sidä varoin on perussettu paginaperttilöi. Sentäh kun nuoret eletäh hajallah eri čurilla muada libo ulgomualoilla, suuri vuitti toiminnasta on verkossa. Tarkotus on, jotta karjalazus olis elävä kulttuura, ei vain männyön kopiiruičendua.
On yhelläh hyvä muistua, jotta myö kaikin olemma eriluaduzet da nikellä ei ole samanluaduista identitiettua kuin toizella. Karjalazet identitietatgi ollah kaikilla eriluaduzet.
Lähtiet
Kanninen, Anna, Suomen näkymätön vähemmistö: Karjalaisen vähemmistön identiteetin rakentumisen prosessi. Maisterintutkielma, Jyväskylän yliopisto 2022.
Konttinen, Jussi, Uusi sukupolvi. Helsingin Sanomat, kuukausiliite 4/2025.
Luve, kačo da kuundele liziä:
Kalliola, Anne, Meidy on olemas, Karjalazet nuoret Suomes. 2022.
Karjalaine iäni. Päivännouzu-Suomen yliopisto, Karjalan kielen elvytysprojekta 2022.
Karjalan kielen opiskelijat. Näkyville. Yle 2025.
Puoli seitsemän. Yle 22.9.2025. (Karjalazus-tiema algau kohasta 11.30)
– Van’an Martin Ieva
