Piäkuva: Lumiukkošuppi ta šinini kotvani roštuon vaštuantapäivän huomenekšella vuotena 2024. Kuva: Elena Rapa
Roštuon pruasnuintah liittyy iče kelläki erimoisie perintehie, ta himottais šitä roštuonmieltä jakua karjalakšiki.
Oletko šieki roštuonimehnini, tahi kuin miun tovarissat miulta kyšyttäis, onko šiula roštuonhuimuš? Olkah mi vain, mie kaikičči rakkahalla vuotan roštuota. Miula še on yksi vuuvven parahimmista aijoista ta kallehimmista pruasniekoista. Miula roštuot ollah aina oltu mukavaiset ta lapšuonmuistoloissa roštuo on täyši tunnelmua ta taikua. Šiitä tiettäväini pitäy passipoija omua muamuo ta tuattuo. Tulijakši juan teilä palasen miun roštuota ta lopuškalla vielä lumiukkošupin reseptin.
Pikkaraisena še roštuon kohokohta tiettäväini oli roštuonukko, häntä äijälti vuottima sisarukšien kera. Tai smiettimä mimmosen laulun hänellä laulasima, a šiitä čuipottima konša tuli aika laulua. Ka lapšena roštuota vaššen oli vesselyä perintehellistä kačottavuaki: huomenekšella televiisorista tultih Roštuonukon Palavalinja ta Lumiukko-kino, toičči vielä Roštuonukko ta noitarumpu -kinoki. Šiitä illalla tuli vielä Samu Čirkan roštuontervehyš, kumpani on täyši vanhua roštuoh liittyjyä multiekkua. Ka nämä kaikki onnakko iellähki tullah roštuota vaššen televiisorista, ta kuulutah vieläki miun roštuonviettoh, hoš aikuhini jo olen, šuapihan niistä hyvyä mieltä. Ka koko päivyä ei kuiteski televiisorin ieššä issuta, kuuluuhan roštuoh muutaki perinnehtä.
Yhtehini aika ta huokautumini
Kuulin vašta myöhempäh konša kašvoin, jotta toisien perehissä tavallisešti šyyvväh roštuoniltaista, a meilä še on kaikičči ollun murkina. Konša mie ta sisarukšet olima pikkaraisie, muamo oli smiettin jotta parempi on šyyvvä hyväsešti murkina, jotta šiitä loppupäivän voipi šyyvvä makijaisie ta niepšiempäisie. Ta še tapa jäi elämäh, vieläki tavan mukah roštuonmurkinan šyömmä. Šiitä käymmä kalmismualla muistelomah jo tuonilmašša olijie omahisie, viemmä tuohukšie. Šen jälkeh on aika käyvä roštuonkylyh tuohukšen valošša. Ta loppuilta on šitä mukavaista yheššäolentua.
Šemmoni miun roštuo tavallisesti on. Nytki mänen roštuoksi muamon ta tuaton luokši, ta vuotan kaikista enämpäisen šitä, jotta niän miun sisarukšie ta jotta piäsen eloistamah vellen tyttären kera, kenellä tämä roštuo on vašta toini. Miula niät še tärkein as’s’a roštuošša on yhtehini aika ta huokautumini. Šeki on mukavaini tielo, jotta muamon ta tuaton luona on vielä palani šitä lapšuon roštuotaki: šama tähti šuuren pirtin ikkunašša ta šama matto kuušen alla.
Erähän kerran ikkunašša olijašta täheštä mäni valo, eikä ni lampun vaihtamini auttan, olihan še jo vanhaki. Muamo uuvven, nykyaikahisen tähen ošti, ka silmä ei šiih nikuin tottun. Uuši čoma tähti piti toiseh pirttih šiirtyä, ta vanhah uuši johto oštua. Ta niin jatku perintehellisen tähen eloš. Kuotteli še mamma eräš roštuo šitäki paissa, jotta pitäis hänen ičen luatima kuušenalušmattoki vaihtua uuteh, ka šiih virkkoma čikon kera, jotta ei pie: še on čoma, perintehellini, iče värččikankahašta luajittu ta šiinä on elokšen jälkie ta starinua, ei pie hyvyä vaihtua.
No, roštuošta kun tykkyän, rupein mie männä vuotena smiettimäh, jotta kuinnih tahtosin roštuonmieltä jakua i karjalakši. Šiitä mie šain piäh luatie lumiukkošuppie. Onnakko tämä onki erähillä tuttava ičen luajittava potarkka, ka oletko luatin šitä vielä karjalakši? Lumiukkošupilla voit ilahuttua toista, a voithan šitä iččieš varoin luatie. Še on kepie luajittava, kuottele šieki!
Täššä ainehet ta ohjavot runon muuvvošša:
1 annospušši kakaota
1 n’amukeppi
1 šokoladikonvehti
pikkaraisie vuahtin’amuja
Runo vienankarjalakši:
Kun kakaojauhuo kruuškan pohjalla kuat,
niin lumiukkošupin alulla šuat.
Piällä lämmintä vettä tahi maituo,
terväh alat talven tunnelmua taikuo.
Šokoladimuisku ta lumipalluo matkah laita,
eiköhän juoma tämä terväh jo maita.
Kepillä hil’l’akkaiseh hämmennä vielä,
ta anna talven tunnelman viijä!
Ainehet voipi tukuta hoš pikkaraiseh pušših, kruuškah tahi lasipurkkiloih. Ainehie voipi panna keralla oman mielen mukah hoš yhen annokšen verran tahi enämpi. Runon voipi liittyä kylkeh. Potarkan šuaja piäsöy šiitä luatimah makieta šuppie.
Hyvyä Roštuota ta ošakašta Uutta Vuotta kaikilla!
Šanašto:
kruuška = muki
lumiukkošuppi = lumiukkosoppa
multiekka = piirretty
roštuonimehnini = jouluihminen
roštuonhuimuš = ’’jouluhulluus’’
vuahtin’amu = vaahtokarkki
Kirjuttan: Ravan Jelena
__________________________________________
Jelenan kera karjalakši -blogipalstan ideja on lisätä ellennyštä šiitä, jotta karjalan kieli pätöy hoš mih kontekstih ta karjalakši voit kirjuttua hoš mistä muan ta taivahan välillä. Blogipalstan kirjutukšien tiemat vaihellah. Instagram: @jelenankera
Runo on kiännetty versie šuomenkieliseštä runošta, kumpani löytyy tiältä.
__________________________________________
Luve lisyä: Jelenan kera karjalakši Uutisčupušša
