Artikkelit

Tutkijat popularisoivat Suomen ja Karjalan historiaa

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 10.12.2020

Suomalais-venäläisen hankkeen avulla lisätään kahden maan asukkaiden tuntemusta toistensa historiasta ja yhteisestä historiasta. Hanke sisältää yleisöluentoja, historiaseminaareja, tutkimusten ja julkaisujen kääntämisen ja julkaisemisen.

Tutkimukset osoittavat, että Venäjällä ja Suomessa ei tunneta riittävästi naapurimaan menneisyyttä ja historiaa. Jo pelkästään Karjala-käsite tuottaa monelle ongelmia niin Suomessa kuin Venäjällä.

On monta eri Karjalaa –hankkeen avulla halutaan lisätä tietoa Suomen ja Karjalan historiasta.

— Hankkeen keskeisenä tavoitteena on Suomen ja Venäjän asukkaiden tutustuttaminen toistensa historiaan ja yhteiseen historiaan. Ajatus on, että mitä paremmin tunnemme naapurimaatamme ja sen historian vaiheita, sitä positiivisemmin suhtaudumme toisiimme ja keskinäiseen kanssakäymiseemme, kertoo hankkeen koordinaatioryhmän jäsen, Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna.

Hankkeen pääpartnereita ovat Karjalan Sivistysseura Suomesta ja Petroskoin valtionyliopiston tutkimus- ja opetuskeskus Fennica ja Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin tutkimus- ja opetuskeskus Nordica Venäjältä.

Hankeidea syntyi kaksi vuotta sitten.

— Ensimmäisen kerran keskustelimme siitä Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Savonlinnassa 2018. Viime vuonna jatkoimme keskustelua Tulassa ja tänä vuonna tapasimme virtuaalisesti Zoomissa. Foorumeiden välillä neuvottelimme muutamia kertoja sekä Helsingissä että Petroskoissa, Linna sanoo.

Hankkeen mukaan Suomen ja Karjalan historiaa popularisoidaan eri tavoin. Suomessa ja Venäjällä järjestetään yleisöluentoja ja historiaseminaareja, käännetään ja julkaistaan tutkimuksia ja julkaisuja sekä tuetaan tutkimuksia. Suunnitelmissa ovat historiapainotteiset matkat, kun koronapandemia hellittää.

— Hanketta tehdään tunnetuksi sekä suomalaisilla että venäläisillä nettisivuilla ja lehtikirjoituksissa, Linna sanoo.

Hankkeessa on jo toteutettu erilaisia aktiviteetteja. Muun muassa tänä vuonna on järjestetty kaksi historiaseminaaria. Ensimmäisen toteutti Karjalan Sivistysseura lokakuussa Helsingissä osana heimotapaamistaan ja toisen Petroskoin valtionyliopisto viime viikolla. Molemmat seminaarit striimattiin suorana nettiin.

Viime vuonna osana hanketta julkaistiin kaksi historiateosta, Into Konrad Inhan Kalevalan laulumailta (1911) venäjäksi ja Ivan Olenevin Karjalan maa ja sen tulevaisuus Muurmannin radan rakentamisen yhteydessä (1917) suomeksi.

— Kolme julkaisua on parhaillaan työn alla. Venäjäksi käännetään August Vilhelm Ervastin kirja Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879. Pavel Tšubinskin laatima Arkangelin tilastokomitean julkaisu vuodelta 1865 ja Mihail Krukovskin Matkakuvaus Aunuksesta –teos (1904) käännetään suomeksi, Linna kertoo.

Työn alla on myös mittavimpia julkaisuja Itä-Karjalan historiasta. Pekka Vaaran vuonna 2018 ilmestynyt teos Viena 1918 – Kun maailmansota tuli Karjalaan käännetään suomesta venäjään. Nick Baronin The King of Karelia (2013) eli Karjalan kuningas on jo käännetty englannista suomeksi ja sitä parastaikaa oikoluetaan.

Irina Takalan tutkimuksiin perustuvan Taistelua ja kuolemaa – suomalaiset Neuvosto-Karjalassa –julkaisun kääntäminen venäjästä suomeksi on aloitettu. Uskomme, että pääsemme julkaisemaan sen alkukevään aikana 2021, Linna sanoo.

Hankkeen tarkoituksena on myös innoittaa tutkijoita, erityisesti nuoria, tutkimaan yhteistä historiaamme. Karjalan kansallisarkiston asiantuntijan Jelena Usatševan laatima matrikkeli Itä-Karjalan pakolaiset – Tie kotiin on juuri painettu. Teos on kaksikielinen, tekstit ovat sekä venäjäksi että suomeksi.

Työn alla ovat Karjalan tiedekeskuksen tutkimus vienankarjalaisten itseorganisoitumisesta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella ja Mirja Jääskeläisen tutkimus amerikansuomalaisista, jotka tulivat Neuvosto-Karjalaan 1920—1930-luvuilla rakentamaan metsätaloutta.

— Syksyn mittaan olemme käynnistäneet hankkeen, jossa arkistoista kerätään aineistoa Vienan Karjalan tavallisten ihmisten jokapäiväisestä elämästä vuosina 1922—1935. Lisäksi selvittelemme parhaillaan mahdollisuuksia yhteishankkeeseen, jossa tutkittaisiin karjalaispakolaisten elämää Suomessa ja paluun jälkeen Venäjällä, Linna kertoo.

Suomalaisten kohtaloista suomenkielinen julkaisu

Hankkeen mukaan viime viikolla Petroskoissa pidettiin avoin tieteellinen seminaari Venäjä, Suomi, Karjala: sivuja yhteisestä historiasta ja kulttuurista. Kolmen päivän aikana venäläiset ja suomalaiset tutkijat ja asiantuntijat esitelmöivät Venäjän ja Suomen historian tapahtumista ja kahden maan välisistä kulttuuri- ja talouskontakteista 1400-luvulta nykypäivään.

Eniten kiinnostusta saattoi herättää ongelmallisin 1900-luku. Tämän yhteydessä kerrottiin muun muassa suomalaisuuden ja karjalaisuuden suhteesta poliittisena kiistakysymyksenä ja Itä-Karjalan kansannoususta 1921—1922.

— Itä-Karjalan kansannousu oli talonpoikaiskapina, jollaisia tapahtui silloin monella muulla Venäjän alueella. Syynä oli neuvostojohdon talouspolitiikka, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Aleksandr Osipov.

Petroskoin valtionyliopiston tutkija Irina Takala kertoi suomalaisten maahanmuuttajien kohtaloista Neuvosto-Karjalassa. Heidän vaiheitaan Venäjällä vuosina 1917—1953 tutkii parhaillaan Suomen Kansallisarkisto viisivuotisen tutkimushankkeensa mukaan.

— Nyt laajalti Suomessa niin tutkimuksissa kuin mediassa kerrotaan Stalinin vainoissa kuolleen 20 000 suomalaista. Jotkut puhuvat jopa 25 000—30 000 kuolleesta. Nämä uhrimäärät on selvästi yliarvioitu, Takala kertoo.

Pätevän kuvan aiheesta antaa Takalan tekemä, suomalaisille lukijoille suunnattu julkaisu Taistelua ja kuolemaa: Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920- ja 1930-luvuilla. Sitä käännetään paraikaa suomeksi.

— Toivon, että suomennos ilmestyy ensi vuonna ja se olisi avuksi Suomen Kansallisarkiston tutkimushankkeessa, Takala sanoo.

Lähde: https://omamedia.ru/articles/tutkijat_popularisoivat_suomen_ja_karjalan_historiaa/
Kuva: Hankkeen tarkoituksena on muun muassa innoittaa tutkijoita, erityisesti nuoria, tutkimaan yhteistä historiaamme. Kuva: Karjalan Sivistysseuran Sampo-tietokanta

Lue lisää aiheesta tämän viikon Karjalan Sanomista (lehden voi tilata sähköisenä Karjalan Sivistysseurasta toimisto@karjalansivistysseura.fi hintaa 25 euroa vuosi)

Linkit tallenteisiin, jotka on tehty historiaseminaarista Venäjä, Suomi, Karjala: sivuja yhteisestä historiasta ja kulttuurista 3.-5.12.2020 (Petroskoi)

 3.12. torstai: https://www.youtube.com/watch?v=oAfwzWn08uU

 4.12. perjantai: https://www.youtube.com/watch?v=YepRZprhBrg

 5.12. lauantai: https://www.youtube.com/watch?v=GlOqPn-_ZRA

Historiaseminaari On monta eri Karjalaa 10.10.2020 (Helsinki): http://www.karjalansivistysseura.fi/tarinat/tallenteet/

Lue nämäkin:

Työ kultua myöten kävelettä

Työ kultua myöten kävelettä

Šiivo ta puhtahuš Karjalaiset ollah kuulusat puhtahuon pitäjät. Lapšija peštih tuohiropehissa. Niissä še i lapšen vuattiet peštih, erikseh aikuhisien vuatteista ta eri muilalla. Yhtehisie vuatteita peštih puisissa kartoissa ta huuhottih toiseh paikkah jyššetyššä...

Šoijen čuaritar, karpalo

Šoijen čuaritar, karpalo

Tällä marjalla on monen monta lisänimie: šitä šanotah marjojen čuarittarekši, elämän marjakši, pohjoisviinimarjakši, šuon liäkäriksi. Šuomättähien šammalešša rušottavat karpalon marjat muanitetah, onnakko monta hikie lähtöy, kuni šuat kerätä aštien täyvekši. Ka...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.