”Meitä kuunnellaan ympäri maailmaa. Se on kiinnostavaa, koska laulamme karjalaksi, eikä se ole levinnyt kieli”, sanoo ILMU-yhtyeen laulaja Tatjana Tkatšenko. Kuva: Katri Kovasiipi
Kun petroskoilainen Tatjana Tkatšenko halusi tehdä elektronista musiikkia karjalan kielellä, hän meni kielikurssille. Nyt ILMU on asettunut Tampereelle, mutta pyrkii ylläpitämään yhteyttä rajan taa.
Folk triphopia – tai vaikkapa elektronista etnoa. Niin kuvailee karjalaksi laulava ILMU-yhtye musiikkiaan, jonka kaikuista ja säröistä äänimaailmaa he vertaavat esimerkiksi Massive Attack- ja Portishead-yhtyeisiin. Tai kuten he itse kuvaavat sosiaalisessa mediassa karjalaksi:
Joukko soittau muuzikkua trip-hop da world music -tabah da pajattau karjalakse. Innostuksen omah tuotandoh pajattajat da soittajat suajah Karjalan luonnos, pohjazen muan suurenmoizes da mistizesti omah valdah ottavujas čomuos.
MUUSIKOT Aleksei ja Tatjana Tkatšenko perustivat yhtyeen vanhassa kotikaupungissaan Petroskoissa. ILMU julkaisi
ensimmäisen pitkäsoittonsa joulukuussa 2020, ja noin paria vuotta myöhemmin Tkatšenkojen pariskunta muutti Suomeen, Tampereelle.
Nyt pariskunta pyrkii edistämään yhtyeen tarinaa rajan tällä puolen: tekemään uutta musiikkia ja keikkailemaan. Samalla Tatjana Tkatšenko opiskelee musiikkituotantoa Tampereen ammattikorkeakoulun englanninkielisessä koulutusohjelmassa.
ILMU uudistaa omalta osaltaan kuvaa karjalaisesta musiikista. Sen nykyaikainen äänimaailma yhdistettynä perinteisiin muistuttaa suomalaisen nykykansanmusiikin kärkinimiä.
Niihin kuuluu esimerkiksi Pekko Käpin tapa yhdistää jouhikkoa rockmusiikkiin tai Anne-Mari Kivimäen johtaman Suistamon sähkö -yhtyeen yhdistelmä karjalaisesta haitarinsoitosta ja suhisevista konerytmeistä.
ILMU SYNTYI 2010-luvun alussa, kun Tatjana Tkatšenko alkoi tehdä Karjalassa kappaleita häntä ympäröivästä luonnosta. Rockista ja äänimaisemallisesta elektronisesta musiikista inspiroitunut muusikko aloitti alkuun englanninkielisillä kappaleilla. Tkatšenko alkoi kuitenkin miettiä, että vastaavanlaista musiikkia oli jo tehty maailmalla paljon.
– Sitten ajattelin, että olisi siistiä kirjoittaa karjalaisesta luonnosta karjalan kielellä, hän kertoo.
Se oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä Tkatšenko ei osannut karjalaa. Edellinen kielenpuhuja hänen perheessään oli ollut isoisoäiti Evdokia Trifonovna Semsjärven kylästä. Hän puhui karjalaa lapsenlapselleen eli Tkatšenkon äidille, mutta kieli jäi siirtymättä eteenpäin.
Suomessa on mielikuva karjalan kielen paremmasta tolasta Venäjän rajan takana, mutta Tkatšenkon näkökulma on toinen.
– Kielen oppimiseen ei enää ole monia tapoja. Karjalan tasavallassa ihmiset puhuvat vain venäjää, hän sanoo.
– On hankala oppia kieltä, jota ei tällä hetkellä käytetä kovinkaan paljon. Monikaan ihminen ei voi puhua sitä minulle, joten en saa harjoitusta.
Tkatšenko löysi ratkaisun menemällä paikalliseen kulttuurikeskukseen karjalan kielen kursseille. Myöhemmin hän alkoi ottaa yksityistunteja Tatjana Baranovalta, joka auttaa Tkatšenkoa edelleen sanoitusten kirjoittamisessa.
– Yritämme löytää parempia tapoja ilmaista ajatukseni ja katsoa myös, kuinka tekstit toimivat laulettuna, Tkatšenko sanoo.
ILMU:n sanoitusten kautta Tkatšenkot haluavat kehittää karjalan kieltä: luoda sille uusia käyttötarkoituksia ja käyttää sitä muuttuvassa maailmassa.
– Se näyttää, että kieli elää edelleen, Aleksei Tkatšenko sanoo. Aleksei Tkatšenko ei puhu karjalaa.
Myös Tatjana Tkatšenko käyttää kieltä lähinnä kappaleitaan laulaessaan: hän puhuu karjalaa melko harvoin, mutta pystyy lukemaan ja kirjoittamaan jonkin verran hänelle tutuista aiheista.
ILMU panostaa visuaalisuuteen. Langat-musiikkivideo kuvattiin Karjalan tasavallassa ennen yhtyeen muuttoa Suomeen, ja se on kiertänyt festivaaleja ympäri maailmaa. Kuva: Victor Davyduke
KARJALANKIELISTÄ populaarimusiikkia leimaavat usein kansanmusiikkiviitteet. Niin on myös ILMU:n kohdalla, kun kappaleissa soivat kitaran ja elektronisten äänten rinnalla kansanmusiikin perinnesoittimet, esimerkiksi kanteleet, jouhikot ja huilut.
Sävellykset ovat silti omia, eivät perinnesävelmiä.
– Yritämme kehittää kansanmusiikkia luomalla kokonaan uutta musiikkia, Aleksei Tkatšenko kertoo.
Se on pariskunnasta myös kiinnostavampaa kuin kansanlaulujen versiointi.
– Muut tekevät sen paremmin kuin me, Tatjana Tkatšenko sanoo.
Pariskunnasta Tatjana on laulanut karjalan- ja suomenkielisiä lauluja jo lapsena osana yhtyettä, kun taas Aleksei kuuntelee perinnesävelmiä harvemmin.
Molempien musiikillinen tausta on muualla. Tatjana on saanut popjazz-muusikon ammattikoulutuksen konservatoriossa Petroskoissa. Aleksei taas on itseoppinut muusikko, joka on julkaissut ambient-levyn ranskalaisella levymerkillä ja soittanut pitkään rock-musiikkia.
ILMU KEIKKAILI jo Venäjän-vuosinaan, mutta Suomessa sille on syntynyt uusi keikkakokoonpano. Siihen kuuluu Tkatšenkojen lisäksi kaksi Suomessa pidempään asunutta venäläismuusikkoa – Nadežda Gornitsyna ja Ekaterina Teppanen – sekä suomalainen jouhikonsoittaja Mirva Ormin, joka saatiin yhtyeeseen tamperelaisen kansanmuusikko Anne-Mari Kivimäen vihjeestä.
Suomessa ILMU on esiintynyt erityisesti kansan- ja maailmanmusiikkitapahtumissa. Viime vuonna yhtye teki myös lyhyen, kolmen konsertin mittaisen kiertueen Virossa. Keikkoja on ollut vaihtelevasti: vuonna 2024 yhteensä 11, mutta vuonna 2025 vain kaksi.
– Tämä vuosi ei totta puhuen ole ollut kovin hyvä meille keikkojen osalta, Aleksei Tkatšenko sanoo.
Hän uskoo, että esiintymismahdollisuuksien niukkuuteen voi vaikuttaa yhtyeiden laaja tarjonta Suomessa.
– Ehkä he eivät halua ottaa meitä keikalle, koska he eivät tiedä, keitä olemme. On parempi ottaa esiintymään joku sellainen, jonka ihmiset tietävät ja josta he valmiiksi pitävät.
Myös kulttuurierot vaikuttavat. Kun Tkatšenkot olisivat vielä olleet sopimassa konsertteja syksylle, suomalaiset tapahtumajärjestäjät katsoivat jo ensi kevääseen. Aikaperspektiiviä on pitänyt muuttaa katsomaan kauemmas.
RAJAN TAKAA tulevien Tkatšenkojen on vaikea suunnitella tulevaisuuttaan pitkälle. Oleskelulupa on voimassa opintojen loppuun asti, ja sen jälkeen tarkoitus on saada töitä, jotta he voivat jäädä maahan.
Tatjana Tkatšenko työskenteli Petroskoissa laulunopettajana, IT-alalle kouluttautunut Aleksei taas on tehnyt yli vuosikymmenen uran toimittajana. Hän haluaisi jatkaa ammatin harjoittamista myös Suomessa, mutta esteeksi tulee vaatimus suomen kielen taidosta.
Opintojensa ohella Tatjana Tkatšenko tekee loppuvuoden aikana Karjalan Sivistysseurassa äänisuunnitteluharjoittelun, jossa hän säveltää ja tuottaa musiikkia yhdistyksen tapahtumia varten.
Lisäksi ILMU valmistelee seuraavaa levyään, joka tarkastelee matkaa syntymästä kuolemaan: sitä, miten ylläpidämme yhteyttä menneeseen samalla kun rakennamme tulevaisuutta.
Yhtyeen tuorein single, Suarnat, ilmestyi marraskuussa.
TKATŠENKOT YHTYEINEEN eivät ole konsertoineet Venäjällä sen jälkeen, kun he muuttivat Suomeen. Jo yksittäiset vierailut perheen luona ovat olleet haastavia.
Tästä huolimatta he pitävät yhä yhteyttä rajan yli, myös yhtyeensä välityksellä. Venäjänkieliset tavoittavassa VKontakte-somessa sillä on yleisöä enemmän kuin Facebookissa.
– Me haluamme, että meillä on yleisöä rajan molemmilla puolilla, Tatjana Tkatšenko sanoo.
ILMU soittau muuzikkua trip-hop da world music -tabah da pajattau karjalakse. Kuva: Erica Haukka
Aleksei Tkatšenko muistuttaa, että esimerkiksi kulttuuriyhteistyössä on kulunut vuosia, että rajat ylittävät yhteistyösuhteet on saatu luotua. Hänen mukaansa moni pyrkii edelleen ylläpitämään kulttuurisuhteita, vaikka viralliset kanavat ovatkin käyneet vähin.
– Yritämme näyttää venäläisille ihmisille, että Suomi on yhä hyvä ja ystävällinen maa, ja sama suomalaisille. Heille haluamme näyttää samat asiat venäläisistä, hän korostaa.
Suomalaiset ja venäläiset – sekä karjalaiset molemmilla puolilla rajaa – ovat Aleksei Tkatšenkon mukaan naapureita, joilla on paljon yhteistä esimerkiksi ajattelutavan suhteen.
– Ei sitä voi vain pistää poikki. Meidän pitää yrittää jatkaa yhteyden ylläpitämistä.
Teksti: Tuukka Tuomasjukka
_____________________________________
Artikkeli on julkaistu Karjalan Heimossa 9–10/2025.
Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta.
Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa.
Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/liity-jaseneksi/
Lähetä palautteesi tästä artikkelista: paatoimittaja@karjalanheimo.fi
