Kuvašša: Omaniččeni luatima karjalaini ompeluš / Heidi Gilhooly
Suomessa vietetään 24.11.–30.11.2025 karjalan kielen viikkoa jo kuudetta kertaa. Kieliviikkoa toteuttavat Itä-Suomen yliopisto ja Karjalan Sivistysseura karjalan opiskelijoiden ja muiden kielestä kiinnostuneiden kanssa – yhdessä juhlistamme monipuolista ja elinvoimaista karjalaa.
Karjalan kielen viikko rakentuu 27.11. juhlittavan karjalan kielen päivän ympärille. Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia, kuvia ja videoita kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.
Tämän vuoden kieliviikon teema, karjalankielinen keskustelukerho eli pakinapirtti (vk), paginapertti (sk), paginperti (lk) kannustaa ennen kaikkea karjalan suulliseen käyttöön. Pagin paginua jatkau!
#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
Heidi Gilhooly: Ken šie olet kun pakajat eri kieltä?
Olin festivualilla elokuušša ta luvennolla kirjallisuon kiäntäjä kyšy miulta: “Ken šie olet kun pakajat eri kieltä?” Vielä festivualin jälkeh mie smietin tätä kyšymyštä.
Koissa pakasima šuomeksi. Šielä mie olin tytär, čikko ta koululaini. Miun tuaton vanhemmat oltih ruočinkielisie. Heijän keralla mie pakasin ruočiksi ta heilä mie olin punukka ta štarinojen kuuntelija. Nyt mie olen elän Enklannissa jo yli nelläkymmentä vuotta. Tiälä mie pakajan enklanniksi ta olen naini, muamo, pensioneri ta niise monie muita roulie miula on.
A karjalua, miun muamon heimokunnan kieltä, aloin paissa vašta korona-aikah. Šilloin mie löyvin loittokurššit ta aloin opaštuo kieltä. Kurššien kautti kuulin vienankarjalaisešta pakinaklupista, kumpasešša olen tavannun karjalaisie heimolaisie ta kuullun monenmoisista asieloista.
Olemma paissun laululoista, musiikista, istoriešta ta meijän omašta elokšešta. Tänä vuotena olen niise ollun Karjalaiset kruutat -ompeluškurššilla, kumpani opašti milma karjalaisien vuattehien ompelennašša ta niise niijen istoriešta.
Karjalaiseh kirjuttamiseh olen opaštun Kirjutuspertissä – kirjutin runonki! Kaikki nämä: pakinaklupit, kielikurššit, karjalaiset kruutat ta kirjutuspertti ollah miušta yhtä pakinapirttie. Niissä mie pakajan karjalakši toisien karjalakši pakasijien keralla. Myö opaššumma kieltä, kulttuurie, istorieta, ompelušta, lauluo, kirjutušta tni. – yheššä! Ta vaikka voin ošallistuo näih pirttilöih vain loitočči, olen šuanun uušie yštävie ta miun eloš on muuttun pohatammakši niijen kautti.
A ken mie olen kun pakajan karjalakši? Olen opaštuja, heimolaini, pakinapirttih kävijä ta niise kaikki miun toiset roulit olen ottan matkahani täh yhtehisöh.
Kuva: Anniina Ljokkoi
Anniina Ljokkoi
Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Anniina Ljokkoi: Kahten sugukielen vastavundas roih ainos midägi vesseliä
Konzu minul lähenöy kalenduaras enzimäine kävyndy karjalan kielen paginpertih Jovensuuh, sit jo enämbi da enämbi duumaičen – mittuine vastavundu roih? Ongo sie kai muga, kui inkeriläzien paginpertis Tallinnas, kuduas buabat pajatetah hengellizii pajoloi i paistah suomen, eestin da ven’an vesseläs segakieles? I voidasgo sie olla nuoretgi keral? Iče enhäi enämbiä ni ole nuori, no en vie ni vahnu – yksikai mieleh juohtutah iččeni opastunduaijat.
Vähiä vajai kaksikymmen vuottu tagaperin istuin Tarton yliopiston kirjalližuon luvendoloil da opiin kirjuttua tetrattih, midä paistih. Oli minun enzimäine sygyzy Tartos vaihto-opastujannu, i paista maltoin vaiku vähäzen. Eestiläzet kirjalližuon opastujat vierahanke äijiä ei paistuh. Luvendo loppih – kai kiirehtettih ielleh tulieloile luvendoloile.
Tuttavil suomelazilpäi kuulin, gu eestin kieldy voibi opastuo pagizemah eestin da suomen kielen paginkluubas tossargen. Minähäi kävyin sinne. Vastavuimmo restoranas, i siehäi oldih moizet muhizijat ristikanzat, kuduat tahtottih paista. Sie oldih eestiläzet, kuduat opastuttih suomen kieldy i käydih luvendoloile, a yksikai paginmahtuo oli vaiku vähä. Sit oldih suomelazet opastujat, kudamil sežo oldih luvendot yliopistos, ga puaksuh hyö paistih angliekse – kenbo tahtos kiirehellizes elokses avvuttua ulgomualastu, kudai ylen hil’l’azeh pagizou. Laukas libo virrastos olihäi kebjiem paista angliekse.
Kluubu oli illal kuvves kaheksassah. Enzimäzen čuasun myö pagizimmo eestin kieles. Samal aijal saimmo midägi tilata, ken čuajuu libo sidrua, ken syömisty. Se vie oli aigu, konzu suomelazel vaihto-opastujal oli Eestis äijy d’engua syvvä da juvva mida hänel vai himoitti. Toiči taričimmo eestiläzilegi, kudamil d’engua koufeičuppuzih niškoi oli vähembi.
Sie paginkluubas sain treniruija pagizendua kaikis tavallizis dielolois, eigo ni hairahtuksii pidänyh varata. Eestiläzet oldih vaiku iložat, ku myö suomelazet tahtoimmo opastuo heijän kieldy, i hyö hyväl mielel avvutettih meidy kodiruadolois sego mittumientahto probliemoinke. Toizel čuasul sit myö omas puoles pagizimmo heijänke suomekse i avvutimmo heidy. Nämmien sugukielien välizile hairiehvedäjile sanoile saimmo nagrua joga čuassuu.
Pruazniekoil i pyhinpäivin myö nikonzu emmo olluh yksinäh. Ainos oli meijän kielikluubal vastavundu libo menimmö-tulimmo yhtes. Kluubah käydih mielenkiinittäjät ristikanzat, i ei vaigu suomelazet-eestiläzet – joukos oli ozanottajua sežo Ven’alpäi, Vengriespäi, Čeehiespäi i Germuaniespäi. Kluuban kauti tuttavuin Tarton yliopiston suomelas-ugrilazen kanzoinvälizen kollektiivanke.
Vot oldih aijat! Nygöi suau hyväs mieles mustella. Kävyin kielikluubah viizi vuottu, a sit muutin Tallinnah i tuldih toizet ruavot da tuttavat.
Nygöi olis mieldykiinittäi sellittiä, äijygo löydyy karjalan kielen maltajua Tallinnas. Suomes on karjalan kielen paginkluubua läs kymmenes linnas – no pädis yksi Eestisgi!
Kuva: Hanna Virranpää
Hanna Virranpää
Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Hanna Virranpää: Omua kielenmaltuo voit kehittiä paginpertis, paginas vastinehenke, opastujes iččenäzesti sego kirjuttamal Instagramah
Minä olen käynnyh piälinnan paginpertih sen-tämän kerran. Ga nygöi en ole ylen hätkeh sinne käynnyh, sendäh ku en piäze sih aigah. Hos olin varavuksis, oli sinne ylen hyvä kävvä da ainos oli hyvä atmosfieru. Toizielpäi sežo huomain, što oli jygei ainos ezitellä iččie uvvessah, enne kaikkie sendäh, gu en piässyh alalleh sinne käymäh. Ližäkse oli vaigei paista libo ottua paginvuoruo ilmai, ku vedäi sinul sidä pakiččis. Sendäh duumaičingi, gu iččenäine opastumine sežo minule pädöy. Muga olen livvinkarjalua ičekseh opastunnuh da sidä opingi paista kois vastinehenke. Konzugi kirjutin äijän tekstua Instagramah da se avvutti kielimalton kehityndäs. Pagizendua kebjendäy se, ku et vuaji omas ičes tävvellisty kielenmaltuo da hyväksyt, gu suomen kieldy da karjalan kieldy voi käyttiä segai. Toiči täydyy, konzu vaigu yksi libo se-tämä sana paginas on karjalakse.
Lieksan paginapertti
Lieksan paginaperttiläzet työnnetäh tervehyttä!
Videon on luadinun Elena Rapa. Kačo video Karjalan kieli eläy -FB-saital
_____________________________
Lisätiedot karjalan kielen viikosta Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvyttämisen blogissa.
