Kuva on otettu Runoskazki-2-kniigaspäi (Periodika, 2022). Taidolii Dmitrii Dmitrijev. Valmisti Jelena Ravitskaja, Oma Mua 6.11.2024
oma mua
Šykyšy – runo, šykyšyrissikkö ta aivopähkinä
Mitä kašvo pellolla? Mitäpä ta mitäpä Kašvo meijän pellolla? Kašvo äijän potakkua, Makieta ta murieta! Mitäpä ta mitäpä Kašvo meijän pellolla? Kašvo äijän nakrista, Metistä ta keltaista! Mitäpä ta mitäpä Kašvo meijän pellolla? Kašvo äijän hernehtä, Pyörietä ta vihrietä!...
Heimoveh leviey aigoi myö: perehsanua da sananpolvii
Piäkuva: Santra da Pekka Remšujevien pereh, Tollonjoki. Kuva on otettu Maikki Remšujevan arhiivaspäi. Karjalan kieles on äijy sanua, mil vois kuvailla perehty, sugulazii da omahizii. Vahnemban sanaston joukkoh kuulutah sanat: pereh, sugu da heimo. Nygöi pereh-sanua...
Sanasuarele käynnyh rahvas
Vara venehty ei kua. “Oma Mua” tariččou vuadijale lugijale karjalankielizii uardehii. Sidä midä hyvin maltettih paista meijän ezi-ižät da jo vähembäl myö. Paistih čomasti, viizahasti, čökkijen pädevän sanazen omah virkeheh libo ynnällizen sananpiän jogapäiväzeh...
Nakru on kilo voita
Piäkuva: AA-1-venehmouttori. Kuva: V’ačeslav Malikin Karjalaiset naiset ollah vesselät. Hyö äijän huumorijuttuja tiijetäh ta ylen makiešti niitä kerrotah. Hyvänä esimerkkinä on karjalan kielen snaiččija Valentina Karakina. Hänen juttujen šankariloina tavallisešti...
Ontajärvi: istorijan šivuja šeluallen
Piäkuva: Ontajärven eläjät potakkua kuokkimašša. Ontajärvi, 1960-luvun alku. Kuva: Ontajärven Oma Ranta -Folkloriryhmän Vk-Šivu Ontajärven kylä šijottuu tašasella ta matalalla alovehella šamannimisen Ontajärven luona. Enši kertua šitä pientä volostie mainitah vuotena...
Muisselmie Tollošta
Piäkuva: Hukkalantermä. Puapon talon luona artikkelin kirjuttaja ta Ul’l’ana-emäntä, 1976. Kuva: Raisa Remšujevan kuva-arhiiva Tollošša ihmiset oli ruvettu ašettautumah korkeimmilla paikoilla – termillä, šentäh niijen kaikkien loppuh toko lisätäh termä-šana. Tietyšti...
Ihmisie ta lauluja šuvaten
Piäkuva: Tapuamini keräsi Ksenija Mimmijevan yštävie ta omahisie. Kuva: Irina Zaitseva Tuiskukuun 19. päivänä Karjalan rahvahan nerojen ta kulttuurialottehien keškukšeh keräyty rahvaš. Oma Pajo -kuoron artistat esitettih karjalaisie lauluja ta tanššittih, ihmiset...
Repol’an kuoron viimeni laulaja
Mintäh on mukava paissa karjalakši vanhempien ihmisien kera? Hyö käytetäh mukavua pakinantapua, kummaista käytettih heijän kyläššä, heijän šuušša kieli on elävä ta še on kaunis. Hyö kerrotah omašta elämäštä šemmoista, mitä nyt on vaikie kuvitella, še oli aivan toista...
Vaigiet arbaitukset: Vieljärvi da Vuohtanjogi
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallele viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus. Vieljärvi-järvi on suurimii Suvi-Karjalan järvilöi. Se kuuluu Luadogan vezistöh. Järven...
